Olihan se kaunista...

Enpä tiedä, jotenkin sitä jo kaipaa viime viikon parinkymmenen asteen pakkasia, vaikka elämää helpottaakin nyt nämä lauhemmat kelit. Mutta samalla tuli sitten tuo harmaus, onneksi on kuitenkin lunta.

Viime viikon tunnelmiin vielä kuvien kautta:

Vihdoin pakkasen puolella

Tänä viikonloppuna on ollut jopa kello herättämässä, että päässyt ajoissa kuvailemaan. Ei malttais sisälle lähteä, ennenkuin sormet on ihan totaalisesti jäässä. Mä oon niin innostunut siitä, mitä paikkoja löytänyt ihan lähimaastosta, vaikka samoilla nurkilla asustanut jo yli kaksi vuotta. Aina sitä vaan tulee samoja metsäpolkuja mentyä, nyt kun poikkesi reitiltä, löytyi uskomattoman hienoja paikkoja. Toivottavasti ensi viikonloppunakin aurinko hellii niin saa tehdä kunnon retken samaan suuntaan.