Viikko lomaa takana, viikko lomaa vielä edessä. Tai lomaa ja lomaa, siis tauko vanhan ja uuden työn välillä. Tuntuu että mulla on nyt mennyt tää innostus metsään ihan uudelle tasolle, ainahan mä oon siellä viihtynyt mutta nyt kuluneen viikon aikana ei olis malttanu tehdä mitään muuta. Viime sunnuntailla saattaa olla osuutta asiaan, kävin aamulla pyörimässä tuossa lähimetsäs ja käännyin pienelle metsäpolulle. Pysähdyin vähäksi aikaa ja haaveilin että tulispa kettu vastaan ja kuvittelin jo mielessäni kaikki hienot kuvat sellasesta tilanteesta. No, lähdin jatkamaan matkaa ja samas huomasin liikettä silmäkulmas ja KETTU siinä vasemmalla puolella kaikes rauhas kävelee ohi, pysähtyi katsomaan mua ja taas jatkaa matkaa. Oon ennenki nähny ketun, kaupunkialueella, on se vaan eri asia törmätä metsässä siihen. Enhän mä mitään kuvia siitä saanut, tuijotin vaan suu auki perään.
Aina välillä tulee ajateltua, kuinka helppoa oiskaan jos asuis keskustassa tai edes suht lähellä. Mutta kyllä tää metsän vieressä asuminen voittaa sen mennen tullen. Metsälenkit sateisella ilmalla on kans ihan parhaita, silloinkin on kyllä pikkukamera pakko laittaa takin taskuun(jos vaikka vielä törmäis siihen kettuun) Kaupunkiin pääsee kuitenkin melko helposti sitten kun sinne haluaa.
Tänä iltana aion malttaa lähteä elokuviin, The grand budapest hotel vaikutti olevan sellanen hyvän tuulen sopiva lomalle-leffa.
Loppuun vielä muutama kuva peiposta, joka on lauleskellu tuossa meidän pihassa aamuisin. Edelleen mun tekis mieli laittaa kaikki nää lintukuvat mustavalkoisiksi, muutamat nyt jätin laittamatta ja onhan se hienoa kun saa näitä kevään värejä taustalle.
